Nokia – Suomen (entinen) ylpeydenaihe

Nokia on toiminut jo kolmella vuosisadalla

Tänä päivänä Nokia Oyj on suomalainen kansainvälisesti toimiva yritys, jonka pääliiketoiminnot ovat verkkoinfrastruktuuri, teknologiakehitys sekä lisensointi. Esimerkiksi vuonna 2017 Nokia oli liikevaihdolla mitattuna Suomen suurin yritys. Toisin oli kuitenkin silloin, kun yritys perustettiin vuonna 1865, aikana, jolloin kännyköistä tai netistä ei osattu haaveillakaan edes utopistisimmissa scifi-fantasioissa.

Tässä jutussa paneudumme tämän suomalaisille ennennäkemättömän merkittävän yrityksen syntyyn ja historiaan, ja esittelemme joitakin pitkäikäisen yrityksen historiaan sisältyneitä värikkäitä vaiheita.

Puuhiomo myydään Suomen Gummitehtaalle

Kuten sanottua, yrityksen historia alkaa vuodesta 1865, jolloin Fredrik Idestam perusti Tampereelle, Tammerkoskelle puuhiomon. Vuonna 1868 mies perusti toisen tehtaan Tampereen naapurikuntaan Nokialle. Idestamin puuhiomo oli Nokian ensimmäinen teollisuuslaitos. Idestam muutti yrityksensä osakeyhtiöksi vuonna 1871, ja sen nimeksi tuli paikkakunnan mukaan Nokia Aktiebolag, Nokia Oy. Jo yrityksen varhaisissa vaiheissa mukana ollut Idestamin läheinen ystävä Leo Mechelin siirtyi pian johtamaan yritystä.

Yritys ajautui vaikeuksiin ensimmäisen kerran jo 1910-luvulla, jolloin se oli täysin vararikon partaalla. Konkurssin partaalla olleen yrityksen osti lopulta vuonna 1918 Suomen Gummitehdas Oy, jonka tehdas oli toiminut Nokiankosken rannalla vuodesta 1904. Suomen Gummitehdas otti välittömästi käyttöönsä tuotemerkin ”Nokia” korostaakseen tuotteidensa suomalaisuutta. Se halusi tällä erottautua venäläisistä kilpailijoistaan.

Kumituotteista elektroniikkaan

Suomen Gummitehdas Oy osti Nokia Ab:n puuhiomon ensi sijassa turvatakseen energiansaantinsa. Gummitehtaan päätuotteena olivat tuolloin vielä kalossit, mutta se laajentui pian valmistamaan myös muita kumituotteita, kuten kumisaappaita ja autonrenkaita. Gummitehtaan perustajaa, toimitusjohtajaa ja pääomistajaa Eduard Polonia pidetään koko Nokia-yhtymän perustajana. Yksi merkittävimmistä tapahtumista oli Suomen Kaapelitehdas Oy:n ostaminen vuonna 1922. Yritys oli keskittynyt puhelin- ja lennätinkaapeleiden valmistukseen.

Varsinaisen elektroniikkateollisuuden kehittymisen alkujuuret voidaan paikantaa vuoteen 1960, jolloin kaapelitehtaalle perustettiin oma elektroniikkaosasto. Suunnittelutyö muuttui konkreettiseksi lopputuotteeksi vuonna 1962, jolloin julkaistiin yrityksen ensimmäinen VHF-puhelin eli lyhyen kantaman VHF-taajuudella toimiva radioyhteysjärjestelmä.

Ensimmäinen NMT-puhelin näkee päivänvalon

Vuonna 1979 Nokia perusti Mobira-yhtiön yhdessä toisen puhelinvalmistajan, Saloran kanssa. Yhtiön tarkoituksena oli kehittää NMT-tekniikkaa, eli yhteispohjoismaista radiopuhelinverkkoa. Nokian silloisen toimitusjohtajan Kari Kairamon tavoitteena oli siirtää yrityksen painopistettä pois metsäteollisuudesta. Ensimmäinen NMT-puhelin julkaistiinkin vuonna 1982, ja vuonna 1984 Nokia osti Saloran. Mobiran nimi muutettiin Nokia-Mobiraksi, jotta kuluttajille kävisi ilmi, että yritys oli nyt täysin Nokian omistuksessa. Nokian ostettua ruotsalaisen Luxorin yrityksestä tuli myös televisioiden valmistaja. Tämä osa-alue osoittautui raskaasti tappiolliseksi ja todellinen murhenäytelmä koettiin vuonna 1988, jolloin Nokian pitkäaikainen toimitusjohtaja Kairamo teki itsemurhan. Pankit halusivat lopettaa Nokian rahoittamisen, ja että yritys myytäisiin ruotsalaiselle Ericssonille.

Jorma Ollila nousee yrityksen toimitusjohtajaksi

Suomalaisten onneksi Nokia ei kelvannut Ericssonille, koska se ei halunnut yritykseensä tappiollisia osia. Varasuunnitelma oli otettava käyttöön, ja vuonna 1991 tehdyn saneeraussuunnitelman mukaisesti yrityksen toimitusjohtajaksi nostettiin nuori mies, joka työskenteli jo ennestään Nokian palveluksessa: Jorma Ollila. Hän laati vuonna 1994 Nokialle uuden strategian, jonka keskiössä oli yrityksen keskittyminen matkapuhelimiin. Samanaikaisesti yrityksessä kehitettiin myös puhelinverkkoja. Nokia-Mobiran nimi muutettiin vuonna 1989 Nokia Mobile Phonesiksi, ja vuonna 1991 yritys julkisti ensimmäisen GSM-puhelimensa. Valtion myytyä osuutensa Telenokia Oy:sta Nokia Oy:lle muutettiin yrityksen nimi Nokia Telecommunicationsiksi. Yritys valmisti myös tietokoneita sekä niiden oheislaitteita.

1990-luku oli Nokian todellista kulta-aikaa

1990-luku oli yrityksen todellista kulta-aikaa, jolloin yhtiö keskitti resurssinsa pitkälti vain matkapuhelimiin, niiden verkkotuotteisiin sekä muihin tietoliikennealan järjestelmiin luopuen sekä televisio- että tietokonetoiminnoistaan. Nokian merkitys koko Suomen kansantaloudelle oli valtava. Vielä 2000-luvun alkupuolelle saakka suurin osa valmistuksesta ja suunnittelusta tehtiin Suomessa. Nokian voittokulku jatkui aina vuoteen 2007 asti, jolloin iPhone ja Android mullistivat mobiilipuhelinmarkkinat. Nokia joutui tässä tilanteessa pahasti altavastaajaksi. Yritys joutui sulkemaan tehtaitaan vuosina 2008-2009 muun muassa Saksan Bochumissa sekä Jyväskylässä. Vuonna 2007 Nokia ja Siemens yhdistivät verkkoliiketoimintansa ja yhteisyrityksen nimeksi tuli Nokia Siemens Networks.

Nokia lopettaa matkapuhelintoimintansa

Jorma Ollilan toimitusjohtajakausi oli kestänyt aina vuoteen 2006 saakka. Hänen seuraajakseen nousi Olli-Pekka Kallasvuo, joka kuitenkin irtisanottiin syksyllä 2010. Hänen tilalleen nousi kanadalainen Stephen Elop, ja Symbia-käyttöjärjestelmä korvattiin pian Windows Phone -käyttöjärjestelmällä. Kiivaassa kilpailutilanteessa yrityksen Lumia-puhelimet eivät kuitenkaan pärjänneet, ja lopulta vuonna 2012 yritys julkaisi tiedon miljarditappioistaan ja matkapuhelinliiketoiminnan liikevaihdon romahtamisesta. Alettiin puhua jopa yrityksen konkurssiin menosta.

Monet katsoivat Nokian tarun päättyneen syksyllä 2013, jolloin Microsoftin ilmoitettiin ostaneen yrityksen matkapuhelinliikennetoiminnan. Kauppa toteutui huhtikuussa 2014. Yritys on kuitenkin jatkanut vahvasti alallaan muihin tuotteisiin keskittyen. Myöskään Nokian kännykät eivät jääneet pelkäksi historiaksi.

Keväällä 2016 suomalainen HMD Global sai Nokian tavaramerkin käyttöoikeuden ja matkapuhelinten ja tablettien valmistus Nokia-nimellä jatkui. Irtauduttuaan matkapuhelinten valmistuksesta Nokia päätti keskittyä sen sijaan tietoverkkoihin liittyvään liiketoimintaan. Se muun muassa osti kilpailijansa Alcatel-Lucentin vuonna 2015 noin 16 miljardilla eurolla. Esimerkiksi vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä Nokian liikevaihto oli yli viisi miljardia, vaikkakin liiketulos painui roimasti miinukselle.

Yritys on kuitenkin onnistunut historiansa aikana sopeutumaan erilaisiin muuttuviin tilanteisiin sekä muuttamaan liiketoimintamalliansa ajan haasteisiin vastaten. Se on myös onnistunut selättämään lukemattomia taloudellisia vaikeuksia, joten myös yrityksen tulevaisuus voi näyttää vielä hyvinkin valoisalta.